”Onko sulla Linnea kaikki hyvin?” : myötätuntotekojen rakentuminen varhaiskasvatuksessa

Myötätunto varhaiskasvatuksessa on ilmiö, jota ei ole tutkittu vielä paljoa, vaikka se onkin osa varhaiskasvatuksen arkea. Tässä tutkimuksessa tavoitteenani oli selvittää myötätuntotekojen rakentumista 2–5-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä. Keräsin aineiston osallistuvan havainnoinnin avulla, jossa sovelsin ajatuksia etnografisesta tutkimustraditiosta. Aineiston analyysissä hyödynsin Grounded Theory -menetelmää. Pyrin tutkimuksessani vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseeni, jotka olivat 1) Miten aikuiset ja lapset havaitsevat tarpeen myötätunnolle päiväkodissa? 2) Millaisia piirteitä myötätuntotekotilanteissa ilmenee päiväkodissa? ja 3) Mitä myötätuntotekoja ilmenee päiväkodin arjessa? Aineiston keruu toteutettiin eräässä pääkaupunkiseudun päiväkodin 2–5-vuotiaiden lasten ryhmässä, johon kuului 27 lasta. Ryhmässä työskenteli kaksi lastentarhanopettajaa ja kaksi lastenhoitajaa sekä harjoittelu-jaksollaan oleva lähihoitajaopiskelija. Tutkimusaineisto koostui kymmenen päivän aikana tehdyistä havaintomuistiinpanoista tilanteista, joissa ilmeni mielipahaa tai myötätuntotekoja. Tutkimuksessa havaitsin, että myötätunnon rakentumiseen liittyi mielipahan havaitsemista, tilannetekijöitä sekä toisen mielipahaa lieventäviä tekoja. Lapsen myötätunnon tarve voitiin havaita lapsen tunneilmaisuista, käyttäytymisestä, mielipahasta kuulemalla sekä ennakoimalla todennäköisesti mielipahaa aiheuttava tilanne. Ryhmässä tehdyt myötätuntoteot ilmenivät lohduttamisen, auttamisen, mielipahan aiheuttajaan puuttumisen, joustamisen, mukaan ottamisen, jakamisen sekä huumorin käyttämisen tekoina. Myötätunnon antaminen ei ollut automaattista, vaan siihen saattoivat vaikuttaa monet tilannetekijät ja -arviot. Tilanteissa myötätuntotekojen tekemiseen näytti vaikuttavan, kuka mielipahan huomasi, missä tilanteessa mielipaha huomattiin ja millaisia arvioita mielipahan huomaaja teki tilanteesta. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jonka tulosten yleistämisellä on rajoituksia, vaikkakin se voi antaa laajemminkin tietoa mahdollisista myötätunnon ilmenemisen ja rakentumisen tavoista varhaiskasvatuksessa.Compassion in early childhood education settings is a phenomenon that hasn´t been researched a lot despite its appearance in everyday interactions in early childhood education. In this study I examined how the acts of compassion were constituted in a Finnish 2-5-year olds kindergarten class. I conducted this research by using an observation method resembling ethnography and analysing the data using Grounded Theory -method. I answer to three research questions which were: 1) How the need for compassion is noticed in kindergarten? 2) What kind of characteristics can be found on situations where there are compassionate acts in kindergarten? and 3) What kind of compassionate acts are done in a kindergarten setting? This survey was conducted in one Finnish metropolitan area kindergarten class where there were 27 children, aged 2¬–5, two early childhood education teachers, two nurses and one nursing student doing her practical training. The research material consisted of observation notes of situations where there was suffering or compassionate acts during 10 days of observation. In this research construction of compassion included different ways of noticing the need for compassion, situational factors and assessments and acts of compassion. The child´s need for compassion could be noticed by the child’s emotional reactions, the way the child acted, hearing about the need for compassion or anticipating a situation likely to cause the need for compassion. In this kindergarten class the acts of compassion consisted of the acts of comforting, helping, influencing the person or matter that produced the need for compassion, flexibility, including, sharing and humour. Compassionate acts were not automatic. There were situational elements and assessments that could have had an effect on whether compassionate acts were conducted. Conduction of compassionate acts seemed to be influenced by who noticed the suffering, in what kind of situation suffering was noticed and what kind of assessments were made in the situation. This research is a qualitative research and it has limitations to its generalization, but it can shed a light to the phenomenon of compassion and construction of compassion in early childhood education settings